Tekoälystä (AI) on viime vuosina tullut yksi suosituimmista aiheista tieteellisissä ja maallikoissa.
Mutta mitä AI oikein on?
Tämä kattava opas tutkii kaikkea, mitä sinun tarvitsee tietää tekoälystä sen historiasta ja alkuperästä sen nykyisiin sovelluksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Olitpa täysin aloittelija tai kokenut ammattilainen, tämä opas antaa sinulle kattavan käsityksen tekoälystä. Joten aloitetaan!
Mikä on tekoäly?
Kaiken kaikkiaan tekoäly on kattotermi kaikille älykkään käyttäytymisen muodoille. Sana tulee kreikan sanasta "taiteen rakastaja" ja latinan sanasta "älykäs".
Pohjimmiltaan se tarkoittaa "tekoälyä" siinä mielessä, että se on tietokonepohjainen järjestelmä, joka matkii ihmisen käyttäytymistä.
Se on tietojenkäsittelytieteen ala, joka tutkii tietokoneiden saamista näyttämään älykästä käyttäytymistä. Tämä käyttäytyminen voi olla mitä tahansa kasvojen tunnistamisesta puhuttuihin komentoihin vastaamiseen.
Tekoälyn historia
Kuten monissa asioissa, tekoäly ei ole uusi idea. Se on ollut olemassa vuosisatoja, mutta todellisuudessa ilmaantui vasta 1950-luvulla. Tekoälyä käyttivät ensimmäisen kerran muinaiset kreikkalaiset.
He esimerkiksi loivat kielenkäsittelyjärjestelmän, jota käytettiin auttamaan heitä armeijassa ja liiketoiminnassa.
1950-luvun lopulla tekoäly alkoi levitä. Ensimmäinen merkittävä virstanpylväs oli ensimmäisen yleiskäyttöisen tekoälyn luominen, joka tunnetaan nimellä "Eliza".
Joseph Weizenbaum kehitti Elizan MIT:ssä 1960-luvulla. Tekoäly on suunniteltu auttamaan ihmisiä kommunikoimaan keskenään käyttämällä keskustelua oppimis- ja opetustapana. Eliza oli ensimmäinen tietokoneohjelma, joka läpäisi Turingin testin.
Turingin testi on tapa määrittää, onko tekoälyjärjestelmä loistava.
Sen jälkeen tekoälykenttä räjähti. Tänä päivänä tekoäly on erittäin aktiivinen ja kasvava ala. Voit saada tietoa AI:n jännittävimmistä kehityksestä lukemalla uusimmasta tekoälytekniikasta.
Miksi tarvitsemme tekoälyä?
Tekoälystä on tulossa yhä suositumpi, kun yhä useammat teknologiayritykset ymmärtävät sen potentiaalin. Loppujen lopuksi käytämme tekoälyä kaikessa Google-hauista Siriin iPhoneissamme.
Joten, mikä on iso juttu?
Tekoäly on loistava tapa luoda tehokkaampia järjestelmiä kuin ihmisaivot. Tekoälyjärjestelmät voivat oppia kokemuksesta ja analysoida tietoa tavalla, jota ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty.
Esimerkiksi tekoälyjärjestelmät ovat erinomaisia ottamaan vastaan kaiken niille antamamme tiedon ja oppimaan tekemään päätöksiä näiden tietojen perusteella.
Toinen erinomainen esimerkki tekoälystä on Googlen hakukone. Se on niin älykäs, että se pystyy hakemaan yli 500 miljoonalta sivulta tietoa sekunnin murto-osassa. Mutta menneisyydessä tällainen etsintä olisi kestänyt koko ihmiseltä vuosia.
Mielenkiintoinen tosiasia on, että se pystyy käsittelemään paljon tietoa nopeasti. Ihmisaivot pystyvät käsittelemään vain noin sata sanaa minuutissa. Tekoäly voi kuitenkin käsitellä dataa noin 100,000 XNUMX sanaa minuutissa. Tämä tarkoittaa, että tekoäly voi olla paljon tehokkaampi kuin ihminen.
Kuinka tekoäly toimii?
Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, miten ihmisaivot toimii. Kaikki riippuu siitä, kuinka tallennamme tietoja. Ihmisen aivot koostuvat lukemattomasta määrästä soluja, joita kutsutaan neuroneiksi. Nämä neuronit ovat vastuussa kaikesta ajattelustamme ja päätöksenteostamme.
Neuronit ovat yhteydessä muihin hermosoluihin synapsien kautta. Nämä synapsit ovat kuin pieniä siltoja, jotka yhdistävät neuronit. Kun opimme jotain uutta, aivomme neuronit muodostavat yhteyden muodostaen uusia synapseja. Näin tallennamme tietoa.
Vastaavasti, kun haluamme muistaa nämä tiedot, voimme käyttää synapseja, joita käytetään näiden tietojen tallentamiseen. Näin teemme päätöksiä.
Nyt kun ymmärrämme kuinka aivot toimivat, voimme alkaa ymmärtää, miten tekoäly toimii. Ja sitten voimme oppia saamaan tekoälyä toimimaan paremmin.
Tekoälyä on kahta päätyyppiä. Nämä ovat sääntöihin perustuva tekoäly ja oppiva tekoäly.
Sääntöpohjainen tekoäly
Tämä on yksinkertaisin tekoälyn tyyppi. Tällöin annamme tietokoneelle joukon sääntöjä, joita on noudatettava. Nämä säännöt on asetettu siten, että tietokone ymmärtää. Tämä on tekoälyn perusmuoto.
Esimerkiksi ohjelma, joka käskee tietokoneen tunnistamaan kasvot, on yksinkertainen sääntöihin perustuva tekoäly. Ohjelma voi tallentaa tietokantaan kaikki tiedot kasvoista ja henkilöstä.
Sitten kun sille esitetään uudet kasvot, se voi verrata uusia kasvoja kasvojen tietokantaan. Jos se löytää osuman, se voi käskeä tietokoneen tunnistamaan kyseiset kasvot.
Yleisin esimerkki tämän tyyppisestä tekoälystä on peliohjelma.
Aiemmin nämä ohjelmat kirjoitettiin tietyllä tavalla. Ohjelmoijan oli saatava ohjelma ymmärtämään, mikä peli oli. Sitten hänen täytyi opettaa ohjelmalle se, mitä tarvittiin pelin voittamiseksi.
Nykyään tekoälyjärjestelmiä voidaan kirjoittaa yleisemmällä tavalla. Ohjelmoijan ei tarvitse opettaa tekoälylle mitä peli on. Sen sijaan hänen tarvitsee vain antaa tekoälylle säännöt pelin pelaamiseen.
AI oppiminen
Tällöin opetamme tietokonetta oppimaan itsenäisesti. Tämä on edistyneempi tekoälyn muoto.
Oletetaan esimerkiksi, että rakennamme robottia, joka pystyy poimimaan laatikon. Tämän robotin on voitava oppia tekemään tämä kokemuksesta. Robotin on tallennettava kaikki tiedot laatikon noutamisesta.
Sitten kun sille esitetään uusi laatikko, se voi käyttää näitä tietoja laatikon poimimiseen.
Amazonin Alexa käyttää tätä tekoälytyyppiä.
Tekoälyn tulevaisuuden potentiaali
Nyt kun meillä on perusymmärrys tekoälyn toiminnasta, voimme nähdä, kuinka tekoäly voi auttaa meitä tulevaisuudessa. Tekoäly antaa meille mahdollisuuden automatisoida monia asioita. Voimme käyttää tekoälyä etsiäksemme töitä, diagnosoidaksemme lääketieteellisiä ongelmia, suunnitellaksemme uusia tuotteita ja auttaaksemme meitä tekemään päätöksiä.
Mutta tekoälyllä on myös haittapuoli. Se korvaa monia työpaikkoja.
Pystymme valmistamaan parempia tuotteita ja tekemään enemmän asioita vähemmillä ihmisillä. Toisaalta sen avulla voimme työskennellä enemmän lyhyemmässä ajassa.
Tulevaisuudessa näemme tekoälyn ottavan monia rooleja. Mutta tällä hetkellä tekoälyä käytetään pääasiassa tietojen analysointiin ja tiedonhakuun.
Yhteenveto
Tekoälyssä on paljon potentiaalia.
Tekoälyn tulevaisuus on kuitenkin edelleen ilmassa. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Siksi on tärkeää ymmärtää, miten tekoäly vaikuttaa työn tulevaisuuteen. Meidän on tiedettävä, mitä olemme tekemässä ja mitä tekoälyn seuraukset ovat.
Tekoälyllä on kuitenkin jo merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja talouteemme.
Jätä vastaus