TCP Flow Control -niminen protokolla luotiin ohjaamaan tiedonkulkua käyttäjän ja palvelimen välillä.
Se varmistaa, että tiedon lähettämiseen ja vastaanottamiseen on käytettävissä tietty määrä kaistanleveyttä, jotta käsittely voi edetä ilman vakavia ongelmia.
TCP-protokolla käyttää menetelmää, joka tunnetaan nimellä liukuva ikkuna -protokolla tämän saavuttamiseksi.
Tarkastelemme tässä kappaleessa TCP-vuon ohjausta, mukaan lukien sen toimintaa ja mikä tärkeintä, liukuikkunaprotokollaa.
Mikä on TCP Flow Control?
TCP-protokolla varmistaa, että luotettava viestintäkanava voidaan muodostaa arvaamattoman verkon yli.
Datapaketit voivat kadota, saapua epäjärjestyksessä, varmuuskopioida verkkoon tai ylikuormittua vastaanottavassa solmussa, kun niitä lähetetään solmusta toiseen.
Sovellusta kehitettäessä meidän ei kuitenkaan yleensä tarvitse käsitellä tätä monimutkaisuutta; sen sijaan lähetämme vain osan datasta pistorasiaan, ja TCP varmistaa, että paketit toimitetaan onnistuneesti vastaanottajasolmuun.
Flow Control on tärkeä lisäominaisuus, jonka TCP tarjoaa.
Vuonohjauksen avulla TCP varmistaa olennaisesti, että lähettäjä ei lähetä vastaanottajalle liian monta pakettia kerralla.
Miten Transfer Control Protocol – Flow Control toimii?
Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun meidän on siirrettävä tietoja verkon kautta.
Lähettävä sovellus lähettää dataa liitäntään, siirtokerros (tässä tapauksessa TCP) pakkaa nämä tiedot segmenttiin ja verkkokerros (esimerkiksi IP) välittää tämän paketin vastaanottavalle solmulle jotakin reittiä pitkin.
Verkkokerros lähettää nämä tiedot TCP:lle keskustelun vastaanottavassa päässä, ja TCP antaa sen vastaanottavan sovelluksen saataville identtisenä kopiona annetuista tiedoista.
TCP ei toimita epäkunnossa olevia paketteja ja odottaa uudelleenlähetystä, jos se havaitsee tavuvirran aukon.
Tämän näemme, jos lähennämme.
Sekä TCP:n lähetys- että vastaanottopuskureita käytetään säilyttämään dataa, joka on lähetettävä ja vastaavasti vastaanotettava.
Sovellus lukee sitten tiedot vastaanottopuskurista, kun se on valmisteltu.
Vuonhallinnan päätavoite on varmistaa, että emme lähetä lisäpaketteja, kun vastaanottajan vastaanottopuskuri on jo täynnä, koska se pakottaisi vastaanottajan pudottamaan ylimääräisiä paketteja, joita se ei pystyisi käsittelemään.
Vastaanotin ilmoittaa vastaanottoikkunansa tai vastaanottopuskurissa käytettävissä olevan tilan rajoittaakseen TCP:n siirtämän tiedon määrää.
Liukuva ikkuna -protokolla
Liukuikkunaprotokolla TCP:ssä on yksi laajimmin käytetyistä vuonohjausmenetelmistä. Se on muuttuvakokoinen, tavusuuntautunut menettely.
Tässä lähestymistavassa vastaanottaja lähettää lähettäjälle vastaanottajaikkunan heti, kun lähettäjä ja vastaanottaja ovat yhteydessä toisiinsa.
Vastaanottimen nykyisen puskurin kokoa kutsutaan vastaanotinikkunaksi.
TCP laskee nyt tiedon määrän, joka voidaan lähettää edelleen ilman kuittausta, käytettävissä olevan vastaanotinikkunan perusteella.
TCP kuitenkin pysäyttää tiedonsiirron, jos vastaanotinikkunan koko on 0 ja odottaa sen kasvamista.
Vastaanotinikkunan koko on osa TCP-kehystä.
Ikkunan enimmäiskoko on 65,535 16 tavua, koska sen ikkunan koko on XNUMX bittiä.
Ikkunan mitat valitsee vastaanottaja. Jokaisen kuittausviestin yhteydessä vastaanotin lähettää tällä hetkellä käytettävissä olevan vastaanotinikkunan koon.
Liukuvan ikkunan protokollan prosessi
Liukuikkunaprotokollatekniikkaa käytettäessä muodostetaan kaksi puskuria, kun lähettäjä ja vastaanottaja muodostavat yhteyden.
Nämä kaksi puskuria on jaettu kahteen ryhmään: lähetysikkunaan, joka kuuluu lähettäjälle, ja vastaanottoikkunaan, joka kuuluu vastaanottajalle.
Vastaanottoikkuna palauttaa jäljellä olevan vastaanottopuskuritilan, kun lähettäjä lähettää dataa vastaanottajalle.
Tämän seurauksena lähettäjä on rajoitettu siihen datamäärään, joka mahtuu vastaanottopuskuriin.
Yllä olevan esimerkin lähetysikkuna lähettää dataa vastaanottoikkunaan.
Vastaanotettuaan tiedon vastaanottava ikkuna lähettää kuittauksen, jonka jälkeen lähettävä ikkuna lähettää uuden datakehyksen.
Tällä kertaa vastaanottoikkuna lähettää kuitenkin lisäksi viestin, jossa todetaan, että käytettävissä oleva muisti on täytetty vastaanottamansa kuittauksen lisäksi.
Lähetysikkuna keskeyttää tiedonsiirron, kunnes se saa vastaanottoikkunasta vahvistuksen tilan vapautumisesta, jolloin se voi jatkaa tiedonsiirtoa.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että datayhteyskerros ja kuljetuskerros ovat vastuussa vuonhallintaongelmien käsittelystä.
Vuonohjausmekanismin perustavoitteena on estää vastaanotinta ylikuormittumasta nopeammin lähettävän lähettäjän datalla.
Vaikka lähettäjän siirtämä data on virheetöntä ja lähetettäisiin nopeammalla nopeudella tehokkaan koneen ansiosta, on mahdollista, että hitaamman pään vastaanotin ei pysty käsittelemään nopeampaa tiedonsiirtonopeutta ja menettää siten osan tiedoista.
Jätä vastaus